Dmitrij Achelrod PhD
Kirjoittaja
Christopher Kabakis
Dmitrij Achelrod PhD
Kirjoittaja
Christopher Kabakis
Mitä "syvä sisäinen työ" oikeastaan tarkoittaa?
Viime vuoden aikana käydyissä lukuisissa keskusteluissa eri alojen (liike-elämä, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kansalaisjärjestöt, hallitukset) johtajien ja muutosten tekijöiden kanssa eri puolilta maailmaa ihmiset kysyivät meiltä jatkuvasti yhtä peruskysymystä: "Mitä 'syvä sisäinen työ' oikeastaan tarkoittaa? Lukuisat ajattelutavat vuosituhansia vanhoista filosofioista nykyaikaisiin akateemisiin lähestymistapoihin, kuten kehityspsykologiaan ja evoluutiobiologiaan, ovat ajan mittaan antaneet korvaamattoman arvokkaan panoksen ihmisen kasvun ja kehityksen ymmärtämiseen ja edistämiseen. Evolute-instituutissa olemme pyrkineet syntetisoimaan parhaat oivallukset näistä viisausperinteistä, tieteellisistä teorioista ja käytännöistä sekä sovelletusta terapeuttisesta prosessityöskentelystä ja coachingista. Motivaationamme oli luoda "syvälle sisäiseen työhön" kehys, joka kestää ajan hammasta ja edistää ihmisen hyvinvointia ja kukoistusta - niin henkilökohtaisessa kuin ammatillisessa elämässämme, sillä sen tarve ei ole koskaan ollut kiireellisempi kuin nyt.
Miksi syvä sisäinen työ on ylipäätään tarpeen?
Maailmanlaajuisesti olemme siirtymässä arvaamattomuuden ja haurastumisen aikakauteen, jossa menneisyydestä peräisin olevat vakiintuneet yhteiskunnan ja talouden järjestämisperiaatteet eivät enää ole riittäviä tai hyödyllisiä. Merkkejä massiivisesta systeemisestä epätasapainosta eivät voi enää jättää huomiotta edes kirkkaimmat optimistit. Mainitakseni vain muutamia esimerkkejä:
Maailmanlaajuisen mielenterveyden paheneva tila
Vaikka teknologia ja useimpien ihmisten aineellinen elintaso ovat kehittyneet viimeisten neljän vuosikymmenen aikana, mielenterveyteen kohdistuu ennennäkemättömiä haasteita. Masennuksesta ja ahdistuneisuudesta on tullut yksi tärkeimmistä työkyvyttömyyden syistä maailmanlaajuisesti, ja itsemurhat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy teini-ikäisten ja nuorten aikuisten keskuudessa.[1][2] Molemmat luvut ovat nousseet viime vuosikymmeninä, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa itsemurhaluvut ovat korkeimmat sitten 1990-luvun.[3]. Kaksi kolmasosaa nuorista raportoi vakavasta yksinäisyydestä.[4], ja tämä suuntaus on ollut yleinen jo ennen Covid-pandemian puhkeamista.[5]
Ympäristön romahtaminen
Olemme kuudennen joukkosukupuuton - ensimmäisen ihmisen toiminnan aiheuttaman - partaalla, ja yli 25 prosenttia (eli miljoona lajia) kasvi-, eläin- ja sienilajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Luonnonvaraisten nisäkkäiden maailmanlaajuinen biomassa on vähentynyt 82 prosenttia, ja kolme neljäsosaa maapallon maapinta-alasta on jo vakavasti muuttunut.[6]. Luonnonvarojen hyödyntäminen on noussut ennätyksellisen korkealle: esimerkiksi vain vuosien 2000 ja 2014 välisenä aikana maailman toiseksi suurin sademetsä Kongon altaassa on menettänyt Bangladeshia suuremman alueen koskematonta metsää.[7] Maailmanlaajuisesti tuhoamme jalkapallokentän kokoisen alueen trooppista sademetsää joka kuudes sekunti.[8] Tämän katastrofaalisen biologisen monimuotoisuuden häviämisen lisäksi olemme menossa kohti 2-3 C°:n ilmaston lämpenemistä.[9]ja siitä todennäköisesti seuraa tuhoisia epälineaarisia ja peruuttamattomia ketjureaktioita.[10] Jo nyt tunnemme ihmiskunnan historian korkeimpien ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksien seuraukset.[11]Seitsemän kuuminta vuotta viimeisten 140 vuoden aikana ovat kaikki olleet vuoden 2014 jälkeen. [12]
Eriarvoisuuden lisääntyminen
Vuodesta 1995 lähtien 1%:n huippuosa on kerännyt lähes 20 kertaa enemmän varallisuutta kuin 50 prosenttia ihmiskunnan alimmasta osasta. Vuonna 1965 Yhdysvaltojen toimitusjohtajat tienasivat 24 kertaa enemmän kuin keskimääräinen tuotantotyöntekijä, kun taas vuonna 2009 he tienasivat 185 kertaa enemmän.[13] Vuonna 2022 toimitusjohtajan ja mediaanityöntekijän välinen ero on keskimäärin 670:1.[14] Useimmissa länsimaissa, kuten Saksassa, sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt kolmen viime vuosikymmenen aikana. [15] ja henkilön saavutettavissa oleva sosiaalinen asema määräytyy edelleen pitkälti hänen isovanhempiensa ammattiaseman perusteella.[16] Jopa elämäntapamme jättävät maapallolle hyvin epätasa-arvoisen ekologisen jalanjäljen, sillä kaksikymmentä rikkainta miljardööriä päästää keskimäärin 8000 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin miljardi köyhintä ihmistä.[17] Tämän kehityksen valossa ei ole yllättävää, että ihmisten luottamus (poliittiseen, liike-elämän ja tiedotusvälineiden) johtoon on saavuttanut ennätyksellisen alhaisen tason kaikkialla maailmassa.[18][19][20]
Mutta... teknologia pelastaa meidät, eikö niin?
Jotkut meistä saattavat kiistää, että tarvitsemme yksinkertaisesti kehittyneempää teknologiaa aikamme kiireellisimpien kysymysten ratkaisemiseksi. Jos esimerkiksi löytäisimme vain paremman tavan varastoida hiilidioksidia tai tuottaa puhtaampaa energiaa, ilmastonmuutoksen ongelma ratkeaisi ja voisimme jatkaa talouskasvua. Kuitenkin sekä empiirinen tutkimus[21], historiallisen kehityksen ja jopa muinaisen viisauden huolellinen tarkastelu kertoo toista: nykyisellä ajattelutavallamme kehitetty ja sovellettu teknologia luo vain uusia samankaltaisia ongelmia, jotka puolestaan on ratkaistava vielä kehittyneemmällä teknologialla. Niin kauan kuin emme puutu kapitalismin myöhäisvaiheen "kasvupainotteiseen" ja ekstraktiiviseen ajan henkeen ja sen vieraantumiseen ekologisesta, sosiaalisesta ja psykologisesta todellisuudesta, jatkamme vain ahdinkoamme.
Havainnollistamme asiaa (hieman suolalla höystettynä) seuraavalla löydöllä, jonka teimme hiljattain eräällä Saksan työmatkallamme:
Kyllä, se on kaunis, munanmuotoinen keraaminen pissoir, joka sijaitsee länsisaksalaisen moottoritien varrella sijaitsevalla huoltoasemalla. Hämmästyttävä yksityiskohta ei kuitenkaan ole tämän pisuaarin tyylikäs muoto vaan sen päällä oleva massiivinen LED-näyttö. Aivan oikein: käytämme korkearesoluutioisia LED-näyttöjä ja arvokkaita resursseja, jotta voimme asentaa näytön pissoirin päälle, jotta meitä voidaan pommittaa mainoksilla, joissa kehotetaan ostamaan tuotteita, joita emme tarvitse, rahoilla, joita meillä ei ole, samalla kun tyhjennämme rakkojamme. Saavutus, jota ihmiskunnan sivilisaatio on epätoivoisesti odottanut, tekniikka on pelastajamme! Myönnettäköön, että tämä esimerkki on jonkin verran yksinkertaistettu ja liioiteltu, mutta se tuo silti esiin pätevän seikan: pelkkä teknologia ilman asianmukaista ajattelutapaa, jolla sitä suunnitellaan, ei todennäköisesti paranna elämäämme. Luettelo innovaatioista, joita aikoinaan pidettiin ihmiskunnan kannalta käänteentekevinä ja ratkaisevina, mutta jotka jälkikäteen osoittautuivat eksistentiaalisiksi uhkiksi (terveelle) elämälle tällä planeetalla, on pitkä: ydinfissio, muovit, keinotekoiset lannoitteet, DDT, kloorifluorihiilivedyt, polttomoottorit, nopeat tuotantosyklit pikamuodissa jne.
Kuten sanonta kuuluu, emme voi ratkaista ongelmaa samalla ajattelutavalla, jolla se on syntynyt. Jack Kornfield (PhD), tunnettu länsimainen buddhalaisuuden opettaja, ilmaisi asian hyvin selkeästi:
"Mikään määrä uutta teknologiaa... ei pysäytä jatkuvaa sodankäyntiä, rasismia ja ympäristötuhoa. Tämä on historiamme käännekohta. Tieteen ja teknologian voimat on nyt saatava vastaamaan ihmiskunnan sisäistä kehitystä".
Sisäinen kehitys ulkoista muutosta varten
Tästä seuraa, että ulkoisten teknologisten innovaatioiden rinnalla on kehitettävä myös sisäistä ajattelutapaamme (selvyyden vuoksi: kyllä, innovointi on tärkeää, ja tarvitsemme kiireesti lisää vihreää teknologiaa). Meidän on erityisesti alettava kyseenalaistaa (länsimaisen) kulttuurimme perustavanlaatuisia ja joskus tuskin näkyviä oletuksia. Meidän on valotettava niitä implisiittisiä toimintamekanismeja, jotka piilevät kollektiivisessa varjossamme ja jotka määrittävät olennaisesti maailmankuvamme ja arvomme:
- Mikä on suhteemme planeettaamme kohtaan (louhiva vs. ravitseva)?
- Mitkä arvot ovat yhteiskunnallisesti suotavia (rikkaus ja valta vs. myötätunto ja vastuu)?
- Mitä sosiaalipoliittisia kertomuksia haluamme kertoa (talouskasvu vs. kaikkien elämänmuotojen hyvinvointi)?
Sisäinen kehitys ei kuitenkaan pysähdy yhteiskunnallisella tasolla. Vielä enemmän sisäisen muutoksen tie vaatii meitä kohtaamaan vaikeita kysymyksiä syvästi henkilökohtaisella tasolla:
- Tiedänkö, mikä on minulle todella tärkeää elämässä?
- Onko minulla kykyä toimia selkeästi ja rohkeasti näinä yhä monimutkaisempina aikoina?
- Miten käsittelen henkilökohtaisia epätoivon, ahdistuksen ja pelon tunteita?
- Mikä erottaa minut itsestäni ja muista?
- Pystynkö tunnistamaan ja hyväksymään omat varjoni?
- Mistä sisäisestä tilasta käsin voin olla roolimalli ja inspiraatio muille?
Sisäinen muutos yksilötasolla on edellytys muutokselle järjestelmätasolla. Mahatma Gandhi sanoi, että "me vain peilaamme maailmaa. Kaikki ulkomaailmassa esiintyvät taipumukset löytyvät kehomme maailmasta. Jos voisimme muuttaa itseämme, myös maailman taipumukset muuttuisivat.."
Kun kaikki ympärillämme romahtaa ja muuttuu huimaa vauhtia, meidän on maadoitettava itsemme itseemme ja uudenlaisiin yhteisöihin ja suhteisiin löytääkseen vakautta, rauhallisuutta, kestävyyttä ja suuntautumista. Kun pystymme luomaan yhteyden syvimpään ytimeemme, voimme hyödyntää voimamme ja inspiraatiomme lähteitä, jotta voimme johtaa itseämme ja muita sisäisestä kompassista käsin.
Ympäristön uhkaavan romahduksen, mahdollisen ydinsodan, räjähdysmäisesti kasvavan taloudellisen epätasa-arvon ja pahenevan yhteiskunnallis-poliittisen radikalisoitumisen edessä kykymme suhtautua totuudenmukaisesti omaan itseemme JA ympäröivään maailmaan ratkaisee henkilökohtaisen ja kollektiivisen hyvinvointimme laadun tulevaisuudessa enemmän kuin mikään muu. Omien haavojemme ja varjojemme tunnistaminen, omaksuminen ja voittaminen avaa sisällämme tarvittavan tilan viljellä kasvun siemeniä: oivallusta, pätevyyttä, näkemystä, luovuutta, vastuuta, tarkoitusta, yhteyttä ja sisäistä vapautta. Vapauttaminen vääristyneistä, kalkkeutuneista, itseämme rajoittavista (ja joskus itseään ylistävistä) uskomuksistamme on tehokkain yksittäinen keino vapauttaa täydet luovat voimamme ja käynnistää henkilökohtainen muutos - niin henkilökohtaisella kuin ammatillisella tasolla.
Polku kohti tätä muutosta on sitä, mitä kutsumme "syvälliseksi sisäiseksi työksi".
"Mitä voimme saavuttaa purjehtimalla kuuhun, jos emme kykene ylittämään kuilua, joka erottaa meidät itsestämme? Tämä on kaikista löytöretkistä tärkein, ja ilman sitä kaikki muut ovat paitsi hyödyttömiä myös tuhoisat.".
Kahdeksan keskeistä näkökulmaa sisäiseen työhön Evoluutti-instituutissa
Meidän on siis kuljettava sisäisen kehityksen polkua, jos haluamme nähdä myönteistä muutosta itsessämme ja maailmassa. Niinpä tässä viikoittaisessa artikkelisarjassa haluaisimme alkaa tutkia kanssanne kahdeksaa toisiaan täydentävää näkökulmaa sisäiseen työhön, jota vaalimme ja edistämme Evolute Institute:ssä. Nämä kahdeksan näkökulmaa ovat:
- Sisäisen vapautemme lisääminen
- Siirtyminen korkeampaan ajattelutapaan
- Yhteyden katkeamisesta yhteyden palauttamiseen ja trauman käsittelyyn
- Psykologisten haavojen parantaminen ja surutyö
- Kulttuurisen ehdollistumisen voittaminen
- Psykologisen joustavuuden lisääminen
- Integraation edistäminen psykedeelisen työn kautta ja sen ulkopuolella
- Viisauden hankkiminen hyvää elämää varten
[1] WHO 2022 https://www.who.int/teams/mental-health-and-substance-use/world-mental-health-report
[2] https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)02143-7/fulltext
[3] https://www.commonwealthfund.org/press-release/2020/new-international-report-health-care-us-suicide-rate-highest-among-wealthy
[4] https://www.gse.harvard.edu/news/21/02/combatting-epidemic-loneliness
[5] https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/71/su/su7102a1.htm
[6] Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede-politiikkafoorumi https://zenodo.org/record/3553579.
[7] https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.aat2993
[8] https://www.theguardian.com/environment/2020/jun/02/football-pitch-area-tropical-rainforest-lost-every-six-seconds
[9] https://www.theguardian.com/environment/2022/sep/08/world-on-brink-five-climate-tipping-points-study-finds
[10] https://www.science.org/doi/10.1126/science.abn7950
[11] https://doi.org/10.1126/sciadv.aav7337
[12] https://www.noaa.gov/news/2020-was-earth-s-2nd-hottest-year-just-behind-2016.
[13] https://inequality.stanford.edu/publications/20-facts-about-us-inequality-everyone-should-know
[14] https://www.theguardian.com/us-news/2022/jun/07/us-wage-gap-ceos-workers-institute-for-policy-studies-report#:~:text=A%20study%20of%20300%20top,%2Dto%2D1%20in%202020.
[15] https://www.oecd-ilibrary.org/sites/03b3c8b6-en/index.html?itemId=/content/component/03b3c8b6-en
[16] Sebastian Braun, Jan Stuhler: The Transmission of Inequality Across Multiple Generations: Testing Recent Theories with Evidence from Germany, in: The Economic Journal 128 (March) 2018, 576-611.
[17] https://www.oxfam.org/en/5-shocking-facts-about-extreme-global-inequality-and-how-even-it
[18] https://www.pewresearch.org/politics/2022/06/06/public-trust-in-government-1958-2022/
[19] https://www.ippr.org/news-and-media/press-releases/revealed-trust-in-politicians-at-lowest-level-on-record/
[20] https://www.axios.com/2022/01/18/distrust-in-political-media-and-business-leaders-sweeps-the-globe
[21] Jason Hickel & Giorgos Kallis (2020) Is Green Growth Possible?, New Political Economy, 25:4, 469-486, DOI: 10.1080/13563467.2019.1598964.
Kuvat
Kuva: Tyler Lastovich osoitteessa Unsplash
Kuva: Nick van den Berg osoitteessa Unsplash
Kuva: Earl Wilcox osoitteessa Unsplash
Kuva: Michael Jasmund osoitteessa Unsplash
Kuva: Ashley Groom osoitteessa Unsplash
Kuva: Hikersbay Hikersbay Hikersbay osoitteessa Unsplash
